töitä töitä!

Huh, vielä ku jaksasin vetää huomisen, niin olis taas yksi ympäripyöreä viikko pulkassa ja mikä parasta - koko viikonloppu perjantaista sunnuntaihin vapaata! Ja mikä koko viikonlopussa on parasta - Qstock ja perjantain kattaus huippuesiintyjiä! Koska koko viikko on ollu yhtä paskaa sään puolesta, onko liikaa vaadittu, että tuona päivänä voisin nauttia vähissä pukeissa (lue: asiallisissa festarikamppeissa) edes pikkusen auringosta, pussikaljasta ja rakkaiden seurasta. Kaverini vaatekriisi, joka onkin aika tiuhaan vieraillut meillä viimeaikoina, poikkeaa varmaan viimeistään taas perjantaina kylään...lainaisko joku kristallipalloa, että voisin vähän vilkasta viikonlopun säätä?

Viime viikonloppuna nautin ihan täysillä rakkaiden ihmisten seurasta - perjantaina grillailtiin loistavan kaveriporukan kanssa hawaii-teemalla Ranta-Kastellissa erään ihanaisen naisen kauniissa kodissa :-) Syötiin, juotiin ja kuunneltiin varmaan kaikki ah, niin ihanan "nostalgiset" kipaleet meidän teiniajoilta :D Ja illan kruunasi tottakai tanssiminen! Suunnattiin tyylikkäinä leit kaulassa ja asianmukaisesti teemaan pukeutuneina Kaarleen tanssimaan jalat rakoille - meitä luultiin illan ja yön aikana useammankin kerran polttariporukaksi ja vaihto-oppilaiksi.

Koska tällainen kahden päivän bilettäminen on mulla erittäin harvinaista - lähdin tottakai tytsyjen houkuttelemana myös lauantaina tanssimaan! Tällä kertaa aloiteltiin myöskin ruokailun merkeissä :-) Ja sitten taas tanssimaan! Tällä kertaa ilta vierähti enemmän kuin pikkutunneille - epävirallisten puistojatkojen jälkeen hipsin kotiin yhdessä aamuauringon kanssa.

Minne katosi päivät?

Mua kauhistuttaa ajatus siitä, että kesä on kohta ohi. Miten heinäkuu voi olla jo yli puoli välissä? Mä en oo heittäny edes talviturkkia vielä. Keliltään tää kesä on ollu musta äärimmäisen paska, pari lämmintää päivää ja mun vapaapäivinä sataa vettä. Todellakin toivon, että kun ens kuun kuudes starttaa mun ihkaoikea ja ensimmäisen palkallinen kesäloma, kelit olis pikkusen paremmat! Varsinaisia lomasuunnitelmia mulla ei ole - koska mun loma on kaikesta raatamisesta ja uurastuksesta huolimatta niin naurettavan lyhyt, on turha edes haaveilla, että kesälomareissu suuntautuis Suomen rajojen ulkopuolelle.

Vielä kaks päivää töitä - sitten ansaittu kahden päivän vapaa, mikä todellakin on mun kohdalla harvinaista herkkua. Vaikka perjantaiksi onkin luvattu vesisadetta (ylläri) - mikään ei voi pilata mahdollista perjantai-fiilistä ja grillibileitä hawaii-teemalla. Mä olisin ollu enemmän ysäri-bileiden kannalla, mutta tyydyin tappiooni ja siihen, että nää bileet järkätään myöhemmin syssyllä (wuhuu, saan pukeutua mun pubiruusu-leggareihin).

Tällä hetkellä pään vaivaa aiheuttaa se, että mitä hawaii-bileisiin pannaan päälle? Konsultoin asiassa työkaveria, joka totesi, ettei havajilla käytetä vaatteita, vaan porukka kulkee siellä kookoksissa ja palmuhameessa, mutta vaikka erityisen rohkea muikkeli muuten olenkin, ei mulla sentään oo pokkaa lähteä julkiselle paikalle rilluttelemaan puolialasti ja muutenki tuommoset kookos-kaislaviritykset arveluttaa niiden kestävyyden puolesta :D Joten ehkä mä oon tylsä ja sutaisen Lein kaulaan, kukan koristamaan hiuksia ja  mietin vaatevarustusta myöhemmin (lue: teen viime hetken paniikkiostoksen). 

Vaate- ja kenkäkaapin ovet tursuavat jo liitoksistaan, mutta ainahan sinne sopii mm. tällaiset ihanuudet :--) Näitä mä aattelin kohella ehkä vähän paremmin entä niitä mun punasia, mitkä on jo parin kuukauden jälkeen ihan hirveän näköset (Onko kellään ideaa miten niitä vois pestä?) Ei ehkä ollu ihan kuningasidea ulkoiluttaa upo-uusia Converseja Vappuna baarissa :(

 Converse-kokoelmaan hankin Real Dealista -30 % alennuksella nämä ihanuudet! Kyllä nyt kelpaa tallailla katuja.

Hei täällä paistaa arska!

Viikonloppu oli ja meni - ennenku edes kerkesin huomata. Rasti punakynällä seinään, mä en ollu baarissa tanssimassa jalkoja rakoille pikkutunneille asti :) (Jotenkin kuitenkin jo kummasti ootan perjantain teemabileitä kera ihanien naisten)

Mutta mikä fiilis heti aamusta! Ulkona paisto aurinko heti aamusta ja mieliala oli niin huipussaan :-) Koska näitä päiviä ei todellakaan ole tälle kesää ollu ainakaan liikaa - käytin työpäivän aikana kaikki mahdolliset tilaisuudet ulkoiluun :--) Toki mielummin olisin köllötellyt päivän rannalla, yrittäen hankkia edes vähän väriä tähän lakananvalkoiseen ruhooni. 

Parasta kuitenkin tässä päivässä oli ehdottomasti nähdä piiitkästä aikaa ihanaa, rakasta ystävää ja tämän maailman suloisinta pientä miestä, joka oli kasvanu hurjasti viime näkemästä. Hih, ehkä mulla sittenkin on hieman vauvakuume :--) 

Mulla on niskoilla varmaan kuukauden univelat - nytkin tekis mieli kömpiä sänkyyn ja vetää peitto korviin ja nukkua vähintäänkin kellon ympäri, mutta koska kämppä muistuttaa siivoltaan kaatopaikkaa ja pyykkivuori hipoo pikkuhiljaa kattoa, eikä tässä taloudessa oo syöty niin kutsuttua oikeaa ruokaa varmaankaan viikkoon (Kauppuri5 on ollu kaveri tällä viikolla), olis vissiin aika ryhdistäytyä tämän taloudenpidon kanssa. 

Ei me sokerista olla!

Vauhdikkaan työpäivän ja kaiken muun sähläyksen jälkeen lähdettiin tytsyjen kanssa vielä keskustaan, aikomuksena fiilistellä ihanaisia naisia sekä tietty yhtä ihanaa miestä - suunnitelmissa ei ollut ostaa lippua, mutta jokseenkin mieli muuttui, kun lippuja alueelle oli vielä jäljellä. 

Tietenkään mä en ollut vaatetuksen saati kenkien puolesta varustautunut yhtään tähän festarikeissiin - ballerinat kastui läpimäriksi jo matkalla keskustaan ja hypotermia ei tainnu olla kovin kaukana. Sateenvarjon kanssa liikkuminen ahtaalla alueella oli aivan perseestä ja mulla kävi niin kateeksi ihmisiä, ketkä oli varustautunu kumppareilla ja kumppaneilla.  Mutta mehän ei olla sokerista, eihän?

Jukkapoika oli livenä kyllä ihan huikea! Koko keikan ajan taidettiin nähdä kyseisestä herrasta vain pari vilausta (eikä lähelläkään pyörinyt voimakkaan näköisiä miehiä, ketkä olis voinu tarjota maisemapaikkaa olkapäiltä) - mutta meininki oli ihan mahtava! Keikan jälkeen Amarilloon lämmittelemään, kuten kaikki 1000000 muutakin janoista ja märkää festarivierasta. Miksi kukaan ei oo älynny rakentaa jotain katosta Rotuaarin ylle? Ens kesäksi taidan hankkia asunnon kyseisen aukion yltä - alueella asuvilla ihmisillähän on aivan mahtavat näkymät!

Oi Chisu, tuo ihanaisista naisista ihanin! Miten tää nainen voi aina olla livenä niin mahtava? Kerta toisensa jälkeen. Tällä kertaa katseltiinkin keikkaa Amarillon terassilta - hyvät näkymät ja lyhyt matka baaritiskille. Avot!

Kuten myös PMMP - nää energiaa pursuavat naiset veti jälleen kerran asenteella aivan loistavan keikan! Kyynärpäätaktiikalla eturiviin, tukka silmillä, kamppeet märkinä ja jalat jäässä jammailtiin&laulettiin kaatosateesta huolimatta täysillä mukana! 

Ansaittu vapaapäivä!

Eilen viettelin hyvinkin ansaittua vapaapäivää - työtunteja tulee parhaimmillaan viikkoon noin 40, jotenka yksi laiskottelupäivä kaiken kiireen keskelle sopii mulle paremmin kuin hyvin.

Tottakai, aina mun tuuria, että just vapaapäivälle sattuu mahdollisimman kurja sää. (Montako oikeasti lämmintä päivää koko kesän aikana on ollu? Musta nää voi laskea yhden käden sormilla). Aikaisemmin suunniteltu biitsipäivä vaihtukin käyntiin hierojalla sekä saaliiltaan köyhään kierrokseen kirpparilla sekä alemyynneissä.

Mukaan tarttui Stockmannilta tällaiset ihanuudet :--) Tuo liitutaulupinta on musta aika näppärä ja nää oli ku tehty mun pääsääntöisesti musta-valkoista linjaa noudattavaan keittiöön! (Tuohon oli hiton hankala kirjoittaa, jotenka joku kauniin käsialan omistava kaveri vois tuotapikaa tulla kylään ja raapustaa noiden mun töherrysten/harakanvarpaiden tilalle jotain nätimpää.)

Veromodasta nappasin mukaani tällaisen ihanuuden! -70 % alennusta ja kiikutin löydön sovittamatta kassalle. Tadaa! Kotona onnittelin itseäni taas täydellisestä löydöstä.

Kuten jo vuosien ajan perinteeseen on kuulunut, myöskin tänä vuonna otettiin tyttärien kanssa suunta Rotuaari Piknikkiin, pussilonkerot mukaan ja aidan taakse kuuntelemaan hyvää musiikkia! Niin, tai siis alunperin suunnitelma oli nimenomaan mennä vain ja ainostaan yksille ja pelkästään musiikin perässä ja ehdottomasti ajoissa kotiin.

No, totuus illasta - yhdet muuttu muutamiksi ja musiikin sijasta päädyimme tyttärien kanssa Kaarleen tanssimaan jalat kipeiksi. Jostain kumman syystä mua ei naurattanu enää aamulla. 


Mutta mitä alkavaan loppuviikkoon tulee, huominen on töitä täynnä. Toivottavasti säät sallii ja kuten aikaisemmin tytsyjen kanssa suunniteltiin - suunta olis huomenna Piknikkiin kuuntelemaan PMMP:n ja Chisun kaltaisia ihanaisia naisia. Tällä kertaa lonkerot jää ainakin mun osalta jääkaappiin. Myöskin kotiin lupaan pyrin menemään ajoissa. 


Myöskin lauantai menee töiden merkeissä, ja vaikka illan esiintyjät  Rotuaarilla ei ehkä ihan nappaa (poikkeuksena Popeda, mitä oon salaa fanittanut vaippaikäisestä asti) suunnitelmissa olis ilmeisesti mennä ihan aitojen sisäpuolelle asti fiilistelemään.

40m2

Nykyisessä asunnossani olen asustellut vajaa puoli vuotta. Olenko tosiaan asunut tässä jo näin kauan?   Musta tuntuu, että ihan hetki sitten, eräänä lumisena tammikuisena päivänä, rättiväsyneenä töiden jälkeen kävin katsastamassa asunnon tai, että vastahan roudasin tänne hirveällä kiireellä monen  monta kuormaa tavaraa ja itkeä tihuutin, ettei mikään tule varmasti mahtumaan mihinkään. Onneksi järki sentään huusi sanoi "Ei" Toivoniemen ihanilla maisemilla varustetun 21 neliön kopperoisen kohdalla. 

Osaksi rakastuin tähän viehättävään puutalo-yksiöön ensisilmäyksellä, asuntohan oli varsinainen tilaihme. Osittain myös kiireellä sekä avoerolla oli sormensa pelissä. Uusi katto oli saatava pään päälle ja äkkiä.  

Tosiaan, vajaa puoli vuotta on vierähtänyt ja musta  tuntuu, että kämppä ei edelleenkään ole mun näköinen.     Niinpä niin, tässä kohtaa hävettää myöntää, että todellakin työskentelen sisustuksen parissa.

Luulen, että tää asunto on vaan joku väliaikainen ratkaisu, sillä  selailen jatkuvasti erilaisia vuokra-asuntoja. Niin, näillä tuloilla ei ihan heti omaa osteta. Tosin mahdollinen muutto tämän tavaramäärän kanssa hirvittää jo pelkästään ajatuksena.    
Toisaalta, vähintäänkin samankokoisen ja yhtä edullisen asunnon löytäminen keskustan liepeiltä  (tästä keskustaan noin 2,5km) olisi melkoinen haaste, joten  taidan sittenkin olla tyytyväinen nykyiseen ja vihdoin ja viimeinen taidan tosissani yrittää rakentaa tästä oikeasti kotia.

Siispä tuumasta toimeen, olkoon alkava kotiprojekti osana alkavaa ryhtiliikettä! :)

.

Ajatus ihkaoman blogin aloittamisesta onkin pyöriskellyt pienessä päässäni jos kuinka monta kertaa - tuloksena pari säälittävää parin postauksen mittaista räpellystä ja hanskat tiskiin. Mutta nyt, nyt en aio luovuttaa. Aion ryhdistäytyä. 

Siispä itse asiaan.  Myöskin täysin levällään oleva elämäni taitaa kaivata  ryhtiliikettä. Olkoon tämä blogi kaiken uuden alku.

Kaikella rakkaudella,

Sanna